Pohjola-talot Kyröskoski 1989

Tutustuin Pohjola-Taloihin ostettuani LKV Asunto-Avain Oy:lle tontin Tampereen Hyhkystä. Olin kuvitellut, että saisin rakennutettua siihen paritalon, mutta Teuvo Vastamäen toimiston piirtämään taloon tulleet tarjoukset ylittivät selkeästi oletetun myyntihinnan. Vastamäen Teuvo neuvoi ottamaan yhteyttä Pohjola-talotehtaaseen Kyröskoskelle ja tätä pyörittävän Pirkanmaan Rakennustuote Oy:n (PRT) kanssa pääsimmekin sopimukseen hinnasta.

Saimme etukäteen myytyä talon toisen puoliskon Mintsu Hakaselle (kyllä, juurikin sille Mintsulle) ja siitä tuli tarkka aikataulu valmistumiselle. Tontilla ei tapahtunut aluksi oikein mitään, mutta sitten talo nousi uskomattomalla vauhdilla ja valmistui päivälleen ajallaan.

Muutama viikko valmistumisen jälkeen minua pyydettiin Pirkanmaan rakennustuotteen osakkaaksi. Sijoitin pyydetyn, varsin maltillisen summan ja sain noin 15% yhtiöstä ja paikan yhtiön hallituksesta. Tuohon aikaan yhtiö myi talopaketin vuosittain yli sadalle ostajalle, johon joukkoon itsekin kuuluin. Rakensimme Pohjola-talomme Kaukajärvelle ja asumme siinä edelleen. Toimitusjohtajamme ja pääosakkaamme Jukka Naskali oli samana vuonna tehnyt sopimuksen kymmenen paritaloasunnon rakentamisesta Tampereen asuntomessualueelle Tammelan puutalokortteliin. Messutalot saatiin ajoissa valmiiksi ja yhtiön kymmenen miljoonan markan vaihto kasvoi kahden vuoden aikana moninkertaiseksi. Lisäliikevaihto tuli pääosin rivitaloprojekteista, talopakettien määrä ei enää kasvanut.

Vuosikymmenen vaihteessa asuntokauppa oli vilkastunut (liikaakin) ja kysynnän kasvun myötä kiinteistönvälitystoimistot tekivät ns. giljotiinivälityssopimuksia, jossa välittäjä sitoutui ostamaan asunnot 80% arvolla myyntihinnasta, mikäli ei ollut onnistunut myymään niitä aiemmin kuluttajille. Niiden myötä uskallettiin Pirkanmaan Rakennustuote Oy:ssä nostaa rivitaloprojekteihin Säästöpankkiryhmän tarjoamia valuuttaluottoja Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:n (SKV) välityssopimuksia vastaan.

Asuntokaupan jäähdyttyä syksyllä 1991 PRT vaati sopimuksen mukaista lunastusta SKV:ltä kahdesta rivitalokohteestamme Hämeenlinnassa ja Orivedellä, mutta palaverissa Hämeenlinnan Säästöpankissa kuulimme, että SKV ei pysty lunastukseen vaan riitauttaa lunastussopimuksen. Toisaalta pankki ilmoitti valuuttalainamme erääntyvän tulevalla viikolla. Olimme joutuneet puun ja kuoren väliin. Hikisen väännön jälkeen päästiin sopuun siitä, että SKV lunastaa kummastakin kohteesta puolet ja PRT lyhentää lunastushinnalla valuuttalainaansa pankille.

Lainaa jäi kuitenkin jäljelle kuuden miljoonan markan verran. Tämä summa kasvoi ensin syyskuun 1991 devalvaatiossa 12%:lla ja sitten vielä merkittävästi enemmän Suomen markan kelluttamispäätöksen jälkeen syksyllä 1992 ja Suomen Pankin haltuun ajautunut Säästöpankkiryhmä tai sen haltuun ottanut Arsenal haki PRT:n 40%:lla kasvaneesta valuuttalainasta konkurssiin.

Onneksi yksikään talopaketin tilaaja ei asiasta kärsinyt. Jukka perusti uuden yhtiön, jolle ulkopuolisena takasin Panostaja-osakkeillani Osuuspankista lainan, jolla tämä uusi Jukan yhtiö pystyi saattamaan keskeneräiset talotoimitukset kunnialla loppuun. Jukka Naskali on vetänyt uutta yhtiötään hienosti kaikki vuodet siitä lähtien ja rakentanut hyviä koteja sadoille perheille.

Selkeyden vuoksi on todettava, että Pohjola-Talot ei liittynyt millään lailla suurmenestykseen yltäneeseen Pohjola Rakennus Oy:öön.